Oi onnea!

No nyt alkoi lyyti kirjoittaa! Olin viikon alussa suunnitellut kirjoittavani tällä viikolla melankolisen ja työuupumusta tihkuvan blogiviestin, mutta tämä perjantai muutti kaiken.

Tämä viikko oli surkea monestakin syystä: 
1. Maanantain työhaastattelu lehden kesätoimittajaksi ei sujunut kovin hyvin. Tuntui siltä, etten täyttänyt työnantajan vaatimuksia. Toki yritin olla iloinen ja hymyilin niin leveästi, että poskiin sattuu vieläkin, mutta asiasisällöllisesti tunsin olevani lapsen kengissä.

2. Koulutöiden deadlinet päättivät kerääntyä kaikki samalle viikolle. Palautin maanantaina abstraktin, tiistaina tein esitelmän Pirkko Saisiosta, keskiviikkona kirjoitin kässäriä ja torstaina tuskailin kandini dispositiota, josta pitäisi pystyä pitämään puolen tunnin mittainen PowerPoint-esitys ensiviikolla. Sunnuntaina odottaa tieteellisen kirjoittamisen esseen palautus ja luovan kirjoittamisen tekstipajan deadline. Maanantaina on toinen esitelmä.

3. Unohdin peruuttaa viikon jumppani, jonka vuoksi minua odottaa salilla 20 euron lasku.

4. Suomi hävisi Ruotsille Sotshin lätkäturnauksessa.

Ei siis paljon aiheita juhlimiseen... kunnes!
Sain tänään puhelun lehden toimituksesta: minut valittiin lehden toiseksi kesätoimittajaksi! En voi uskoa onneani. Saan siis kirjoittaa koko kesän... Oih, niin ihanaa ja uskomatonta.

Toinen asia:
Arkin ensimmäinen versio valmistui tänään! Vihdoinkin! Liuskoja kertyi vajaat 300, mutta tiedän, että siinä on vielä karsimisen varaa.

Huh, kyllä sitä on ollut huonompiakin syitä avata viinipullo. Loppuillan aion viettää upouutta kässäriäni lukien.
Ei yhtään hullumpi perjantai.



Ensimmäinen tunnustus

Kuluneen viikon aikana olen tutustunut moniin uusiin kirjoitusblogeihin. Tällä menolla koulumenestykseni saattaa olla tulevaisuudessa vaakalaudalla, koska olen luentojen aikana näppäillyt älypuhelintani ja lueskellut seuraamieni blogien blogiviestejä. Hauskaa minulla on kyllä ollut, ja aika on mennyt kuin siivillä tylsilläkin luennoilla.
Enpä olisi ikinä arvannut miten lämminhenkinen yhteisö kirjoitusbloggaajilla on. Erityiskiitos vaarnalle (Päiväunien salainen elämä) kauniista tunnustuksestaan. Voisin lähettää tunnustuksen takaisin hänelle itselleen.


Tämän lisäksi minulla olisi pieni pyyntö, jonka rohkenen nyt esittää tässä viestissäni. Olen päättänyt käyttää kandissani kolmea kotimaista nuortenromaania, jotka tukevat tutkimustani. Teosten tulisi olla mahdollisimman erilaisia ja käsitellä naisen seksuaalisuutta jollain muotoa. Olen valinnut teoksista kaksi, mutta kolmas tuottaa päänvaivaa. Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa, valoa, valoa -romaania käytän esimerkkinä homoseksuaalisuutta kuvaavasta nuortenromaanista, Marja Björkin Poika-romaani puolestaan kertoo nuoren transsukupuolisen henkilön kehityskertomuksen. 

Pyydänkin siis seuraavaa: 

Mikäli mielessäsi on jokin kotimainen nuortenromaani, joka voisi sopia tutkimukseni aiheeseen "Naisen seksuaalisuuden kuvaus kotimaisissa 2000-luvun nuortenromaaneissa", kerrothan siitä minulle? Olisin syvästi kiitollinen jokaisesta ehdotuksesta.