Kuura on valmis!

Olen kuvaillut blogini sisältöä seuraavin sanoin: "Blogissa seurataan romaanikäsikirjoituksen matkaa pöytälaatikosta koviin kansiin." No, tuo matka päättyi eilen. Kuura, tarinaraakileeni parin vuoden takaa, on nimittäin päässyt kansiin. Ja vaikka olen sahannut tarinaa ees taas kymmeniä kertoja ja nähnyt kansikuvan ensimmäistä kertaa kuukausia sitten, on kokonaisen, valmiin kirjan käsiin saaminen aivan oma juttunsa.

Kuura on konkreettinen kirja. Sillä on sivunumerot ja oma tuoksunsa. 
Olen onnellinen ja (ainakin toistaiseksi) sees kirjaa katsoessani. Vielä minun ei tarvitse stressata lukijakommentteja tai mitään muutakaan pelottavaa, jonka tulen kohtaamaan huhtikuussa. Vaikka Kuura on tullut painosta, sitä on lupa jakaa kriitikoille ja kirjabloggareille vasta hieman myöhemmin.
Tämä tarkoittanee sitä, että voin vielä toistaiseksi nauttia tarinastani ilman pelkoa tyrmätyksi tulemisesta. Valmiin kirjan näkeminen pudotti harteiltani suuren kiven: kirja näyttää siltä kuin pitääkin, tekstin fontti on toimiva ja luvut järjestyksessä. Painajaiseni kokonaisten lukujen puuttumisesta, vinksahtaneesta kansikuvasta tai vääristä sivunumeroista eivät toteutuneet. Kaikki näyttäisi olevan hyvin.

Luonteeni tietäen en epäile kuitenkaan hetkeäkään, etteikö tämä olotila olisi ohimenevää. Lähipiirini yksin tietää miten olen stressannut tulevaa ja pelännyt epäonnistumista. Näin jälkikäteen on helppo nauraa ja virnuilla dramaattisille mielialan vaihteluille, joiden kanssa minä ja graafikkoni Karin vuoron perään kamppailimme, mutta epävarmuuskausien aikana eivät ongelmamme kauheasti naurattaneet.
Olemme mekin parivaljakko, kaksi neuroottista perfektionistia! Ei tästä kirjaprojektista ainakaan tunteita ja panikointia jäänyt puuttumaan. Me kaksi todella rutistimme mehut itsestämme kirjan vuoksi. Ystäväni Kaisu (Varhaismummon kotiblogi), joka on sivustaseuraajana päässyt todistamaan niin ylä- kuin alamäkiä Kuuran taipaleella, piirsi erittäin kuvaavan luonnoksen minusta ja Karinista:


Tosiaan enää ei voi kuin nauraa. :D Mutta paljon on vielä edessä ja vaikka  yritän kovettaa itseni vastaanottamaan myös sitä kurjaa palautetta kirjasta, tiedän ensimmäisten piikkien viiltävän syvältä. Mutta sehän kuuluu asiaan, vai mitä? Suuret tunteet kertovat vain, että välitän. Ilman jännittämistä onnistumiset eivät tuntuisi puoliksikaan niin hyvältä kuin ne stressistä vapautumisen myötä tuntuvat. 
Totta kai kokemuksen karttuessa tunnelmat kirjan julkaisemisesta varmasti myös tasaantuvat. Juuri nyt elän jokaisen kirjaprosessin vaiheen ensimmäistä kertaa, kiihdyn nollasta sataan sekunnissa, hypin tasajalkaa iloisia uutisia kuullessani ja menetän yöuneni huonoista. Olen tietoisesti halunnut olla mukana kirjan eri vaiheissa ja saanut kommentoida sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät minulle kirjailijana varsinaisesti kuulu. Minulle on  tärkeää tietää, että pystyn vaikuttamaan valintoihin, ja kustantajani on ilokseni hyväksynyt tämän. Tuntuu hyvältä tietää, että ääneni kuullaan. Haluan oppia, haluan ymmärtää ja haluan suunnitella. 

Kuuralle minun ei tarvitse tehdä enää mitään. Hassu ajatus sinänsä, koska kirja on ollut suuri osa vapaa-aikaani kuluneen vuoden aikana. Kustannustoimittajani kehotti minua ottamaan etäisyyttä kirjaan, minkä vuoksi olen keskittynyt Myrskyyn ja tulevien julkkareiden suunnittelemiseen. Kuuran julkkareiden tarkan ajan ja paikan ilmoitan myöhemmin  - tilaisuus on avoin, joten uskallan puhua siitä blogissani. 
Olen innoissani tulevista juhlista, tapahtumapaikasta ja järjestämästäni ohjelmasta, vaikka vielä on paljon organisoitavaa. En ole ennen järjestänyt virallisia juhlia omatoimisesti. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin, ja olen saanut apua osaavilta tahoilta. 
Silti varmaa on, että tulen näyttämään tältä julkkareita edeltävänä iltana:


Mutta vielä ei ole aika murehtia tulevia tehtäviä! Kaksikymmentä Kuura-kirjaa tuoksuvat olohuoneessa painotuoreelle paperille ja musteelle. On iloittava niistä. Kolmeen kirjoista kirjoitin jo omistustekstit ja kiikutin ne parhaille ystävilleni luettavaksi. Toiset kolme saavat kodin viikonloppuna, kun reissaan Hansin kanssa Lahteen perheeni luo. 
Minulle jää kuitenkin vielä ylväs pino kirjoja, joita huomaan näperöiväni vähintään puolen tunnin välein. Täytyy keksiä niille jokin näkyvä paikka - jokin sellainen, josta eräs teini-ikäinen terrieripoika ei niitä saa hampaisiinsa. 

"Loppu hyvin, kaikki hyvin", tietää Hans. :)


28 kommenttia

  1. Onneksi olkoon :)
    Valmis Kuura näyttää hienolta ja terrieriteini todella söpöltä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Hans kiittää myös. Se on oikea karvakasa ja kaipaisi parturia. <3

      Poista
  2. Onnea :) Hyvännäköinen kirjapino!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kirjapino on tässä viikon aikana surullisesti huvennut, mutta on opuksia vielä viisi kappaletta omassa hyllyssäkin.

      Poista
  3. On ne hienoja (ja koirakin oikein söpö)! Yksi hdottomasti kvään odotetuimmista kirjoista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kuulla! ^-^ Toivottavasti kirja vastaa odotuksiin.

      Poista
  4. Boom tsiki boom tsaka! Olis kyllä kiusallista jos ykkös- ja kakkosluku olis vaihtanu paikkaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Boomkah bejbe! Sä tämän jo luit, joten sen kun tuulettelet. :D

      Poista
  5. Onneksi olkoon! Komean näköinen kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Välitän kehut graafikollekin.

      Poista
  6. Nauti! Se on tässä tilanteessa täysin luvallista :). Kuura näyttää tosi hienolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että pidät! ^-^ Jännät on ajat!

      Poista
  7. Onnittelut! Varmasti fiilikset heittelevät vielä laidasta laitaan moneen otteeseen, mutta kannattaa vain ottaa siitä kaikki irti. :)

    Täytyy jossain vaiheessa hankkia Kuura omaankin kokoelmaan sitten, kun se on saatavilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja haha, ääripään tunteistani olen kyllä ottanut kaiken irti - vaikka puolet niistä jättäisin kyllä mieluusti huomiotta.

      Huippua, jos olet kiinnostunut kirjasta! ^-^ Toivottavasti pidät siitä.

      Poista
  8. Oi, onnea ihan hirveästi! Kaikenlaisia fiiliksiä tulee varmasti matkaan, nauti niistä kaikista. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! ^-^ Kaikenlaisia tunteita on kyllä jo koettu tässä prosessin aikana, ja varmasti vuoristorata jatkuu vielä pitkään, ennen kuin kyllästyn sinkoilemaan ääripäästä toiseen.

      Poista
  9. Onnittelut! Ihanan näköinen pino, itse odotan kirjan lukemista kovasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pino on kyllä suloinen, en millään haluaisi luopua yhdestäkään noista. :)
      Minäkin odotan lukijakommentteja jo kovasti!

      Poista
  10. Hajoilen tolle blair witchille :D näen jo ton tilanteen... sitä odotellessa. voin pirtää sit julkkaripaniikkisarjakuvan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi video on vaan niin kuvaava! Ja piirrä vaan, voidaan nauraa niille sit hamassa tulevaisuudessa. :D

      Poista
  11. Congratulations. Also, I like The Blair Witch Project.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you! :) Blair Witch is one of my favourite horror movies.

      Poista
  12. Mikä tunne tuo varmasti olikaan, kun sai kirjastaan kansitetun version käsiinsä... Onnea, Elina! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satsu. :) Oli se kieltämättä jännä olo, kun laatikon sai auki. Nyt kirjaan on toki ehtinyt jo tottua, kun sen näkee päivittäin. Mutta hyvältä sen katsominen tuntuu edelleen.

      Poista