Kuura Pinterestissä

Kirjoitusintoni on ollut hieman hakusessa viime aikoina. Vika ei ole tarinassa, vaan kiireellisessä päivärytmissäni, joka pitkään jatkuneena on vetänyt ajatuksen lukkoon. Väsyneenä ei ole mukavaa kirjoittaa, ei vaikka olisi kuinka kutkuttava kohtaus menossa.
Virkistin itseäni tänään ja päätin kirjoittamisen sijaan koota Kuuralle oman Pinterest-taulun. En ole aikaisemmin käyttänyt Pinterestiä, mutta sain idean kuvakoosteelle kirjoittavilta ystäviltäni. Kuvilla saa upeasti maalailtua tarinan tunnelmaa. Upotin useamman tunnin tänään kuvia selailemalla ja olisin jatkanut varmasti vielä pidempäänkin, ellei koira olisi velvoittanut minua lähtemään ulos lenkille. Teen varmasti vastaavanlaisen taulukoosteen myös Myrskylle - nämä todella piristävät!

Käykäähän Kuuran lukeneet ja lukemattomat kurkistamassa millaisen koosteen väsäilin. :)

https://fi.pinterest.com/elinapitkakanga/kuura/




Update! Innostuin tästä niin kovasti, että kasasin samaan syssyyn myös Myrskyn Pinterest-taulun. Tunnelma tarinassa on muuttunut astetta synkemmäksi kuten näkyy.

https://fi.pinterest.com/elinapit/myrsky/

Jatko-osan vaikeuksia

Myrsky rikkoi eilen 100 liuskan rajan. Paperille tehtyjen lukusuunnitelmieni mukaan olen kirjoittanut romaanista nyt hieman yli kolmasosan. Aivan voiton puolella ei siis vielä olla, mutta homma etenee aikataulun mukaisesti. Tällä tahdilla saan tarinan koelukijoille kesän aikana, kuten olin toivonutkin.
Mielestäni Myrskyn tarina vetää mukavasti, ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä käsikirjoitus on monilta osin edeltäjäänsä parempi. Se on jännittävämpi, synkempi ja muutenkin se edustaa tyylillisesti paljon enemmän minua. Kuitenkin sama into, joka ajoi minua kirjoittamaan Kuuran, on ollut toistaiseksi hakusessa. Uskon tämän liittyvän jatko-osan paineisiin.
Pyörittelen samoja kysymyksiä mielessäni. Pilaanko minä tarinan tällä ratkaisulla? Miksi tämä hahmo tuntuu Myrskyssä niin erilaiselta kuin Kuurassa? Muistaakohan lukija enää mistä tässä kohdassa puhutaan? Mitä jos tarinasta ei pidetäkään..? 

Olen aina haaveillut jatkokertomuksen kirjoittamisesta. Tähän mennessä kaikki suunnittelemani tarinat ovat olleet moniosaisia kertomuksia. Kuitenkin nyt kun olen viimein päässyt työstämään kauan odottamaani trilogiaa, olen jotenkin jäissä. En oikein tunnu pääsevän vauhtiin. 
Toki tämä ilmiö voi selittyä silläkin, että kirjoitan valmiimpaa ja huolitellumpaa tekstiä kuin aikaisempien raakaversioideni kohdalla. Teksti ei lähde liitämään kuten ennen, koska luen kohtauksia moneen kertaan ja muokkaan niistä parempia. Keskeneräisyys on alkanut vaivata minua. En voi jatkaa tarinaa eteenpäin, jos takana on puolihuolimattomasti roiskittuja kohtauksia. 

Edellisen osan tapahtumia on yllättävän vaikea referoida luontevasti. Mikä teidän mielestänne on toimivin tapa muistuttaa lukijaa menneistä tapahtumista? Onko se televisiosarjojen suosima "Previously on AMC's the Walking Dead" -tyyli, jossa ennen varsinaisen tarinan alkua kerrataan tiiviisti kaikki edellisen osan tapahtumat? Vai onko mukavampaa heittäytyä suoraan tarinaan ja palautella edellisiä osia mieleen pikkuhiljaa, vaikka ensimmäiset luvut voisivat sen vuoksi ollakin hieman sekavia? 
Olen itse valinnut jälkimmäisen ratkaisumallin, mutta näin kirjailijana on vaikea sanoa mikä tieto kaipaisi kertausta ja mikä ei. En pidä rautalangasta vääntämisestä. 

Yksi ihana puoli Myrskyn kirjoittamisessa on kuitenkin ollut sen ympärille kasvavat musiikit. Tässä yksi näyte tarinan alun tunnelmasta: