Julkkareiden jälkeen

Minun on ollut vaikea keksiä tarkkaa aihetta blogipostaukselleni. Kirjoittamiseen ja kirjan julkaisuun liittyviä ajatuksia on juuri nyt sen verran paljon, etten oikein tiedä mihin erityiseen asiaan keskittyä. Haluan kuitenkin pitää blogini ajan tasalla, mikä vuoksi ajattelin tällä kertaa naputella pienen koosteen kevään kuulumisista. Sillisalaattia siis luvassa!

Kuten Kuuran Facebook-sivua seuranneet tietävät, Kuuran julkkareita vietettiin muutama viikko sitten. Teen tapahtumasta myöhemmin oman kuvakoosteen enkä siksi paneudu juhlaan tällä kertaa sen erityisemmin. Lyhyesti sanottuna päivä oli ihana. :) Jännitin ihan hirveästi kaikkea mahdollista, mutta tilaisuus sujui onneksi hyvin. Ja nopeasti! Olen kiitollinen, että ystäväni keksivät kuvata puheet ja haastattelut videolle, jotta pystyisin fiilistelemään niitä jälkikäteen. Juhla hermostutti minua sen verran paljon, että olin paikan päällä enemmän tai vähemmän pihalla. Ihme, että haastatteluni pysyi näinkin selkeänä. (Mitä nyt ryssin vuosiluvun: Kuuran ensimmäinen versio aloitettiin kesällä 2013, ei 2014 niin kuin haastattelussa sanon.)


Julkkareiden jälkeen olen totutellut ajatukseen, että kirja on nyt ihmisten saatavilla ja vapaasti arvosteltavana. Aikaa on kulunut vasta sen verran vähän, ettei kirja-arvosteluita vielä kauheasti löydy, mutta joitain olen jo saanut käsiini. Ja kyllähän se aina osaltaan ihastuttaa ja hirvittää lukea kommentteja kirjasta, mutta yritän totutella niihin. Eräs kokeneempi kirjailijaystäväni sanoi, että on täysin normaalia googlettaa näin alkuun kaikki mahdolliset kirjoitukset omasta esikoisromaanista mutta että sellaiseen kyttäämiseen kyllästyy myös aika nopeasti. Toistaiseksi minulla on vielä tämä "kyttäysvaihe" päällä ja höristän korviani kaikelle, missä sivutaankin sanaa kuura. Goodreadsista on tullut uusi Facebook. 

Mitä kirjan markkinointiin taas tulee, sen kehittymistä on ollut mielenkiintoista seurata. En ole missään vaiheessa kuvitellut, että suomalaisen, nimettömän nuortenkirjailijan esikoisromaania lähdettäisiin markkinoimaan millään miljoonabudjetilla, minkä vuoksi kustantajani aktiivinen panos on ilahduttanut minua. Somesta huolehdin pitkälti itse, mutta kustantajani ansiosta Kuura on saanut näkyvyyttä kirjakaupoissa. Kuurasta tehtiin muun muassa Akateemisen kirjakaupan kuukauden nuortenkirja toukokuussa. :)


Tämän yleisen ihmettelyn keskellä minun on ollut kuitenkin vaikea keskittyä Myrskyyn. Vaikka nyt intoilenkin kovasti Kuuran julkaisua, tiedostan edelleen että tärkein tehtäväni on kirjoittaminen ja Myrskyn kehittäminen. Olen vasta vähitellen alkanut saamaan kirjoitusrytmistäni kiinni. Myrsky laahaa aikataulustaan jäljessä, mutta olen vielä optimistinen deadlinen suhteen. Kolme kuukautta on pitkä aika. Muistutan itseäni, että olen kerran onnistunut kirjoittamaan 50 000 sanaa kuukaudessa (Nanowrimo 2014). Sillä tahdilla rykäistynä Myrskyn raakaversion pitäisi valmistua kesäkuun alkuun mennessä. Vaikea tehtävä, muttei mahdoton. Yritän parhaani.

Loppuun pieni ilmoitus. Päiväunien salainen elämä -blogi arpoo yhden kappaleen Kuuraa toukokuun alussa. Kerro blogin viestikenttään miksi kirja kiinnostaa ja olet mukana arvonnassa. Käykäähän osallistumassa! 

6 kommenttia

  1. Hyvä haastattelu! :)

    Voin samaistua jo etukäteen tuohon arvostelujen kyttäämiseen ja siihen, että jokainen vähänkin negatiivissävytteinen sana voi tuntua aivan kauhealta. Joudun itse, jos joskus kirjani saan julkaistua, varmaankin vetäytymään Internetistä tyystin, valitsemaan Johnny Deppin suhtautumisen valmiisiin tuotoksiini. :D Mitä tuli nyt asiasta Kuuraan liittyen mieleen on se, että kannattaa ehkä lukea sillä silmällä, että etsii arvostelusta ensimmäisenä vihjettä siitä, onko henkilö Kuuran kohderyhmää. Se nimittäin vaikuttaa aika paljon varmasti. Eikä niihin tähti- tai muihin luokituksiinkaan kannata vajota tyystin, sillä ainakin Goodreadsissa ihmisillä tuntuu olevan hyvinkin vaihtelevia käsityksiä siitä, mikä tähtiluokitus tarkoittaa mitäkin (plus ainakaan minä en ole onnistunut antamaan siellä vielä puolikkaita tähtiä, joten arviot taitavat melkein aina olla pyöristyksiä). Eli tässä kohtaa neuvoisin melkein joko olemaan lukematta arvioita vielä itse (pyydä vaikka kaveria lukemaan ja kertomaan vain suurpiirteisesti oliko vastaanotto hyvä), tai sitten jos et voi vastustaa kiusausta lukea itse, kannattaa hokea itselleen, että kyseessä on aina yhden ihmisen henkilökohtainen kokemus, johon on vaikuttanut myös senhetkinen mieliala ja vaikka mitkä. Vaikka positiivisten arvioiden kohdalla yleistyksen toki voi tehdä, eikös niin? :)

    Tsemppiä arvosteluiden lukemiseen! Jään innolla odottamaan, miten kirjoitusprosessisi muuttuu Myrskyn myötä ja mitä kaikkea sen tiimoilta vielä vastaan tuleekaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta viestistä! Taidan pistää tämän talteen pahojen päivien varalle. :)
      Tuo Johnny Deppin suhtautuminen omiin tuotoksiinsa voisi sopia minullekin, koska olen niin kauhean itsekriittinen. En ole voinut lukea Kuuraa kertaakaan sen jälkeen, kun oikovedos lähti painoon. Pientä pläräilyä on toki tullut tehtyä, mutta olen kiusaantunut nopeasti ja pistänyt kirjan pois.
      Arvostelujen suhteen olen sen sijaan aivan liian utelias. Positiiviset arviot ovat ihmeen päihdyttäviä. Tiedän myös, että haluaisin välttämättä lukea sen kaikista pahimmankin tyrmäyksen mieluummin kuin peittää silmäni kritiikiltä. Lukijapalaute on kuitenkin aina lukijapalautetta, ja olen kiitollinen siitä, että kirjaani on ylipäätään luettu. Reaktioitahan on niin monta kuin on lukijoitakin: se mihin toinen rakastuu, toinen vihastuu. Vaikka parhaitahan ovat toki ne, jotka rakastuvat. :D

      Poista
  2. Hei tää on ihan loistava kirja! Kyllä osu ja uppos, sopivasti fantasiaa ja romantiikkaa, parasta viihdettä. Jatkoa odotellessa. :)
    -Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos viestistäsi, mahtavaa kuulla että pidit! :) Mukavaa myös että löysit blogini. Toivottavasti pysyt Kuuran matkassa jatkossakin.

      Poista
  3. The books on the table must be a satisfying sight to you.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. It sure is! I'm really happy and grateful right now. :)

      Poista