Prisma kutsuu!

Tuhannet kiitokset kaikille äänestäjille, joiden ansiosta Kuura on nyt virallisesti mukana Prisman Lukutornissa! Suomi lukee -sivuston ja S-ryhmän yhteistyössä järjestetty pilotti toteutetaan Jyväskylän Keljon Prismassa, enkä malta odottaa ensimmäisiä kuvia upeasta kirjatornista. 

Pilotti käynnistyy syyskuun alussa ja päättyy marraskuussa. Muistutan, että vaikka Lukutorni rakennetaan toistaiseksi vain yhteen Prisman myymälään, pilotin myyntitavoitteiden toteutuessa hanke voi kasvaa maanlaajuiseksi. 
Eikö ole hieno ajatus, että lukijat voisivat jatkossakin itse vaikuttaa suurten kivijalkamarkettien kirjavalikoimaan? Paitsi että saamme tällä tavoin laajennettua kotimaisen kirjallisuuden genretarjontaa myymälöissämme, tuemme myös pienten ja keskisuurien kustantajien kirjatuotantoa. Toisin sanoen ehdottomasti tukemisen arvoinen hanke. 

Parhaiten Lukutornin jatkuvuuden voi varmistaa ostamalla pilottikirjan Keljon Prismasta. Minulla itselläni ei ole ollut juuri asiaa Jyväskylän suunnalle, mutta tämä antaa kyllä hyvän syyn pieneen kotimaamatkailuun. Olen pitänyt silmällä tuota Katri Alatalon Älä riko pintaa -novellikokoelmaa. Plus Hanna Morren Tuonen tahto on must-read-lukulistallani myös, joten... why not?

Screenshottia Lukutorniin valituista kirjoista.

Loppuun vielä pientä käsikirjoituspäivitystä:

  • Myrsky on kohta valmis. Ihan oikeasti tällä kertaa. Olen lähettänyt jo tiivistetyn juonisynopsiksen graafikolleni (Karin Niemi jatkaa Kuura-sarjan parissa), jotta hän ehtii hahmotella etukannen katalogiin. Karin on näin ollen ensimmäinen, joka tietää Kuuran jatko-osan tapahtumista. Hän kutsui tarinaa yllätykselliseksi, edeltäjäänsä synkemmäksi ja - mikä tärkeintä - erittäin lupaavaksi romaaniksi. Ensimmäiset kansi-ideat syntyivät saman tien, ja kuka tietää... ehkä näemme Aaronin Myrskyn kannessa? ;) 
  • Kirjailijat puhuvat usein siitä, kuinka henkilöhahmot heräävät paperilla eloon ja toimivat mielivaltaisesti oman päänsä mukaan. Näin kävi lopulta myös Myrskyn kohdalla. Olen tähän asti kirjoittanut hyvin kurinalaisesti lukusuunnitelmaani noudattaen, mutta loppuratkaisu yllätti minut. Lukijat ovat kutsuneet Inkaa wildcardiksi, ja sama tuli todistettua nyt minullekin. Tähtäsin kyllä alkuperäiseen loppuratkaisuun, mutta tarinaa kirjoittaessa Inka päätti toisin. Juonen kuului mennä näin, tunsin sen heti, kun olin saanut kohtauksen kirjoitettua.  
  • En yleensä kuuntele rap-musiikkia, mutta voi hemmetti, että tämä biisi imaisi sisäänsä Myrskyn viimeisiä lukuja kirjoittaessani. Pyydän, kuunnelkaa se, vaikka kyseistä musiikkilajia muuten vierastaisittekin. Tämä on vain niiiiin hyvä! Päätyy ehdottomasti Myrskyn lopulliseen soundtrackiini. 

2 kommenttia

  1. Jee!Loppuratkaisun tai pelkän kohtauksen lopetus on itsellekin usein yllätys. Minä en välttämättä koe niin vahvasti, että hahmot eläisivät aina omaa elämäänsä, mutta jokin ohjaa minua ohjaamaan hahmoja joskus yllättäviinkin suuntiin. Tiedä sitten, mutta usein yllätyn varsin positiivisesti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intuitioon on hyvä luottaa. Mä olen todennut myös, että jos joku päässä kuviteltu tarinaratkaisu ei tahdo muotoutua paperille luontevasti, vaan sitä pitää väännellä ja pakottaa muottiinsa, ratkaisu ei ole hyvä. Fiilispohjalta kirjoittaminen on ihmeen toimiva malli! :)

      Poista