Hyvää joulua!

Hyvää joulua vielä kerran kaikille! Tarkoitus oli tehdä joulupäivitys ajallaan, mutta en joutanut tietokoneelle viikonlopun aikana kertaakaan. Perheessämme on kaksi pientä vauvaa, eikä sellaisten himpuloiden läsnäollessa halua hautautua tietokoneen taakse. Meillä oli oikein rauhallinen ja lämpöinen joulu. Söimme, saunoimme ja pelasimme lautapeliä nimeltä Place (joka sai matkakuumeeni vain pahenemaan). En saanut joululahjaksi yhtään kirjaa, mutta se ei sinänsä haitannut, koska olen hamstrannut lukukappaleita töistä ihan liikaa viime aikoina. Sen sijaan sain lupauksen kauan toivomastani järjestelmäkamerasta! Vanhempani antavat minun valita mallin, joten vielä en saanut kameraa käsiini, mutta kohta, kohta... <3

Kuva (c) Kaisu Sandberg
Tässä vaiheessa vuotta on ollut tavallista listata vuoden aikana luetut kirjat ja muut kertyneet saavutukset. Minä en osaa käyttää Goodreadsia riittävän hyvin, jotta osaisin löytää sieltä kaikki tänä vuonna lukemani kirjat listattuna. Twitteriä selanneena tiedän, että sellainen lista pitäisi olla jossain nähtävissä. Joka tapauksessa epäilen lukeneeni tänä vuonna noin 25 kirjaa. Aika vähän kun vertaa useimpien kirjabloggareiden määrään, mutta minulle se on oikein keskivertosaavutus. Suuri osa vapaa-ajasta on mennyt oman kirjan ympärillä ähertämiseen. 

Kuura julkaistiin huhtikuun lopulla, vaikka minusta tuntuu kuin siitä olisi kukunut jo pieni ikuisuus. Kajon kirjoittamisen aloitin niin ikään maaliskuussa (muistaakseni), ja olenkin naputellut uutta kässäriä pitkin vuotta. Olen myös aktivoitunut jonkin verran somessa ja päivitellyt hiljakseen Kuuran Facebookia ja omaa Instagram-tiliäni. En halua pakottaa itseäni someaktiiviseksi, joten yritän päivittää sivuja oman fiiliksen ja viitsimisen ehdoilla. On ihan mahdollista, että tuleva kamerani aktivoittaa minua Instan puolella jonkin verran. Haluan opetella hyväksi valokuvaajaksi!

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut oikein tapahtumarikas. Uusia kokemuksia on tullut paljon, uusia ihmisiä ja uutta tietoa. Kirjamaailma on muuttunut selkeämmäksi, ja jotenkin sellainen mystinen ja taianomainen mielikuva kustannusalasta on haihtunut. Toisaalta se ei minua juuri nyt haittaa. En ehkä ole yhtä kunnianhimoinen kuin 18-vuotiaana ensimmäistä käsikirjoitustani kirjoittaessani, mutta minulla on enemmän realistisia tavoitteita, jotka tiedän voivani vielä saavuttaa. 

Mitä toivon ensi vuodelta? Eniten toivon Kajon valmistuvan eheänä ja kauniina nuortenromaanina ensi kesään mennessä. Toivon sen tuovan minulle uusia lukijoita ja keikkoja. Toivon saavani Ruskan raakaversion valmiiksi ja toivon editoimisen jälkeen voivani jättää kirjoittamisen vuodeksi tai pariksi. Toivon voivani matkustaa ja valokuvata paljon. 

Niin ja uusi tatuointi! Sen ajattelin hankkia myös. Ehkä jotain Kuuraan liittyvää - ei mitään liian selkeää, mutta jotain, joka muistuttaa minua esikoisromaanistani. Kukkia tai susitaidetta tai ehkä molempia? Visioita on, niitä pitää vain vielä vähän työstää.

Kuuratee (c) Kaisu Sandberg

2 kommenttia

  1. Ihania nämä sun kirjojen nimet! <3 En kestä. Kajoa odotan innolla ja pistän palkoista ainakin sen verran sivuun, että pääsen sen ostamaan niin ei tarvitse kirjasto-jonoissa kykkiä :D

    Itse odottelen maaliskuuhun kilpailun tuloksia niin tiedän, lähteekö tuo oma romaani kustannuskierrokselle :D Sillä aikaa kirjoittelen tätä ikuisuusprojektia (ihka ensimmäistä sarjaa, jota ikinä aloitin suunnittelemaan) omaksi huvikseni ja katson kauanko hermot kestää (6 vuotta siis olen hajanaisesti sitä työstänyt, en julkaisumielessä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, ihanaa kuulla, että ainakin yhdelle Kajolle on luvattu jo rakastava koti. ^_^ Minäkin alan jo tottua tuohon nimeen, ei tarvitse enää jatkuvasti korjata puheesta Myrskyä Kajoksi.

      Pidän peukkuja kisatekstillesi! Ja voithan toki pelailla vähän noiden viikkojen kanssa siten, että laitat tekstin varmuuden vuoksi kustannuskierrokselleen jo helmikuun lopussa. Sillä tavalla nuo vastausaikojen odottamiset eivät tunnu välttämättä niin pitkiltä. Ja jos kisan kautta kustannussopimus napsahtaa, niin sitten vain ilmoitat muille kustantajille, että kiitos mutta kustantaja löytyi jo. :)
      Minullakin on olemassa ikuisuusprojekti, joka on muhinut pöytälaatikossa vuodesta 2010 lähtien. :D Mutta enköhän minäkin vielä Arkkiin palaa. Luulisi, että jos idea tuntuu vielä näin seitsemän vuoden jälkeenkin hyvältä, siinä olisi aineksia hyvään kirjaan. Who knows.

      Poista