Blogitauko ohi

Kuva (c) Karin Niemi
Tuntuupa oudolta kirjoittaa tänne pitkästä aikaa. On kulunut yli kaksi kuukautta siitä, kun ilmoitin pistäväni blogini jäihin editointiurakkani ajaksi. No, tuo urakka päättyi viime viikolla. Kajo on nyt vihdoin ja viimein saatettu painotalon hellään huomaan, ja seuraavan kerran näen tekstini kovien kansien sisällä. Kustantajan mukaan kirjat pitäisi olla varastolla 10.4. mennessä - toki mahdollisesti jo aikaisemmin. 

Tällä hetkellä tunnelma on aika hyvä. Vaikka Kajon kirjoitusprosessi eteni paljon Kuuraa nopeammin, minulla on ollut erinomainen tiimi kirjan takana. Jälleen kerran ylistän koelukijoitani, jotka alun perin löysin juuri tämän blogin kautta. Yhdessä heidän ja kustannustoimittajani kanssa sain rakennettua Kajon tarinasta sellaisen kuin toivoin. Nyt on minun vuoroni olla avuksi ja auttaa ystäviäni editoimaan käsikirjoituksiaan. Tämä kevät tuleekin kulumaan pitkälti lukemalla. Kirjoittamisen karsin aikalailla minimiin, vaikka toki Ruskaakin on aloiteltava piakkoin. 


Ajattelin tehdä pienen koosteen siitä, mitä kuulumisia hiljaisen kahden kuukauden sisään on mahtunut. Ensiksi on syytä mainita muutama mukava sähköposti, jotka vastaanotin helmikuussa. 
Kaiken Publishing pyysi minua mukaan Suomen ensimmäiseen Young Adult Literature-tapahtumaan, joka järjestetään Helsingin Suvilahdessa elokuussa. Olen tapahtumasta tavattoman innoissani! Vaikka tapahtuma kestää vain yhden päivän, ohjelmaa on luvassa paljon. Paneelikeskusteluita, fanitapaamisia sekä haastatteluja, joissa lukijat ja kirjailijat pääsevät keskustelemaan kirjoista toistensa kanssa. Kannattaa seurata tapahtuman sivua Facebookissa. Kevään aikana sivuille päivittyy kaikenlaista ya-kirjallisuuteen liittyvää uutista ja kirjavinkkauksia. 

Hel-YA:n lisäksi sain sähköpostia Suomi100-vuotisjuhlaan liittyen. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minua pyydettiin mukaan kirjoittamaan lyhyt, Suomen nykypäivää kuvaava tarina yläkouluille jaettavaan laulukirjaan. Kyseinen kirja painetaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ja sen kuvittaa Pekka Rahkonen.
Tulen varmasti kirjoittamaan tästä vielä myöhemmin perusteellisemmin, mutta en malta olla mainitsemasta hankkeesta jo nyt. Sen verran jännän äärellä tunnen olevani. Suomen juhlavuoteen kun kuuluu paljon vastuuta, enkä halua pilata kirjaa.  


Lopuksi mainostan vielä vähän Demin uusinta maaliskuun numeroa. Olen haalinut sieltä aukeaman itselleni. Demin toimitus pyysi minua ennen joulua kirjoittamaan heidän Totuuden hetki -juttusarjaansa omaelämänkerrallisen artikkelin, jossa kerron jostain elämäni oivalluksesta tai käännekohdasta. Noh, minun elämäni on ollut melkoisen tasapaksua enkä meinannut keksiä aihetta tekstilleni millään. Lopulta tajusin, että etsin aihetta ehkä turhan kaukaa. Kirjoittaminenhan on ollut se, joka minua on eniten muuttanut, joten miksen kirjoittaisi siitä. 

Demikuvat (c) Kaisu Sandberg
Rajasin aiheeni käsittelemään harrastukseni alkuvuosia. Keskityin erityisesti siihen, miten epävarmalta kirjoitusharrastus tuntui lähipiirissä, jossa arvostus keskittyi pitkälti rahalliseen menestykseen. Jännitin vähän mitähän ihmiset tästä henkilökohtaisesta tekstistäni tuumaavat, mutta palaute on ollut tosi hyvää. Parasta oli, kun sain sähköpostiini lukihäiriöstä kärsivältä tytöltä viestiä, jossa hän kertoi saaneensa kirjoituksestani voimaa uskoa itseensä. Tuli niin epätodellisen häkeltynyt olo, etten oikein osannut edes hymyillä. En ole koskaan ennen saanut vastaavanlaista sähköpostia. 


Oikeastaan nuo olivat ne mainittavimmat asiat, joita tässä parissa kuukaudessa on ehtinyt tapahtua. Tämä viesti alkaa venyä jo sen verran pitkäksi, että katson parhaakseni jatkaa juttua seuraavassa postauksessa. Yritän päästä takaisin vanhaan "postaus per viikko" -rytmiin. On niin paljon kaikkea kirjoittamiseen ja tarinankerrontaan liittyvää asiaa, etten tiedä mihin keskittyä näin alkuun. Haluan kuitenkin säilyttää blogin myös kirjoitusblogina, vaikka kaikkea julkaisuun liittyvää on ollut viime aikoina paljon.

Ja mitä uusiin kotisivuihin tulee, ne ovat työn alla. En millään haluaisi luopua Bloggerista, joten punnitsen hieman vaihtoehtoja. Oma domain olisi joka tapauksessa hyvä saada. 

Ei kommentteja