Liikaa henkilöhahmoja?


Olen motivoinut itseäni kuluneen viikon ajan Ruskan raakaversiourakkaan. Olen katsonut innostavia elokuvia, kuunnellut leffamusiikkeja ja ajoittanut juoksulenkkini iltayhteentoista, jotta voin ideoita pimeässä ilman häiriötekijöitä. Fiilistelystä on ollut hyötyä, into tulevaa käsistä kohtaan on hyvässä nousussa. Samalla kuitenkin kun kirjasarjani kolmas ja viimeinen osa on selkiytynyt päässäni luku luvulta, on se tuonut mukanaan myös kokonaan uuden huolenaiheen. Nimittäin hahmot ja heidän lukumääränsä. 

Esiintymisestä


Olen aina ollut kova jännittämään esiintymisiä. Isoissa, tuntemattomissa ihmisporukoissa olen se, joka hiljenee ja antaa muiden puhua. Yliopiston praktikumeissa pelkään avata suutani ja toivon, ettei ohjaaja vaadi minua ottamaan kantaa kiivaaseen keskusteluun, jossa kaikilla muilla tuntuu olevan hyvät, vahvat argumentit. Olen viime aikoina miettinyt, mistä kumpuaa epäilykseni omaa ääntäni kohtaan. Olen arka väittelemään ventovieraiden ihmisten kanssa tai vaatimaan puheenvuoroa isommassa ihmisporukassa, vaikka tutussa kaveripiirissä olen varmempi mielipiteistäni ja uskallan käydä rikasta keskustelua, jossa pohditaan, epäillään ja tullaan omiin johtopäätelmiin. Vieraalle yleisölle esiintyessä sen sijaan olen reilusti hermostuneempi ja huomaan stressaantuvani heti, jos minulta pyydetään vastausta kysymykseen, johon en ole etukäteen valmistautunut. En kykene pohtimaan kysymystä rauhassa, kuten ystävien kanssa keskustellessa tekisin. Pahimmassa tapauksessa syntynyt stressi saa vain ajatukseni lukkoon, ja annan ympäripyöreitä vastauksia, jotka ikään kuin käsittelevät kysymystä, mutta eivät kuitenkaan syvenny aiheeseen.

Kajon julkkarit



Innostuin muokkaamaan blogin ulkonäköä jo ennen kuin aloin kirjoittaa päivitystä Kajon julkkareista. Taistelin asetusten kanssa monta tuntia, mutta kyllä tämä mielestäni on jälleen astetta paremman näköinen kuin viime kerralla. :) Kehitystä tapahtuu!
Postauksen päätarkoitus on kuitenkin kertoa viime lauantaina vietetyistä julkkareistani. Kuten monet tietävät, Kajo oikeastaan ilmestyi kauppoihin jo muutamaa viikkoa ennen varsinaista juhlapäivää, mutta täytyihän sitä ison urakan loppumista juhlia virallisestikin.