Kajon julkkarit



Innostuin muokkaamaan blogin ulkonäköä jo ennen kuin aloin kirjoittaa päivitystä Kajon julkkareista. Taistelin asetusten kanssa monta tuntia, mutta kyllä tämä mielestäni on jälleen astetta paremman näköinen kuin viime kerralla. :) Kehitystä tapahtuu!
Postauksen päätarkoitus on kuitenkin kertoa viime lauantaina vietetyistä julkkareistani. Kuten monet tietävät, Kajo oikeastaan ilmestyi kauppoihin jo muutamaa viikkoa ennen varsinaista juhlapäivää, mutta täytyihän sitä ison urakan loppumista juhlia virallisestikin.

Halusin tänä vuonna järjestää hieman erilaisen tilaisuuden kuin vuosi sitten. Viimeksi meillä oli paljon ohjelmaa, puheita ja livemusiikkia, hämärä tunnelmavalaistus ja pitopalvelu. Nyt me järjestimme kaiken itse, vähän rennommalla otteella. Valitsin paikaksi valoisan ja tilavan Kampin Sauna2-kerhotilan, johon mahtui hyvin päälle 50 henkeä istumaan. Huomioon piti ottaa lisäksi se, että paikalle tuli sisarusteni alle vuoden ikäiset vauvat, jotka tarvitsivat mielellään tilaa rattaille ja päiväunille. Sauna2-tiloissa oli suuri, lasitettu parveke, joka sopi loistavasti juuri tätä tarkoitusta varten. Ei voi kuin suositella!



Kuva(c)Bettina Lamspringe
Kun tilapaikka oli valittu, piti suunnitella tarjoiltavat ja juhlaohjelma. Juomia varten teimme ystäväni Kaisun kanssa pienen etelänmatkan, joka oli samalla yksi kevään kohokohdista. Kävimme Tallinnan Kumussa katselemassa virolaista taidetta, shoppailimme RahvaRaamat-kirjakaupassa ja lankakaupassa, sekä söimme vatsamme täyteen turskaa Vanhankaupungin nuorekkaassa ravintolassa. Tallinna on kyllä kaunis kaupunki! Seuraavalla kerralla pitää viipyä siellä pidempään - tekemistä ja nähtävää on ihan liian paljon yhden päivän tarpeisiin.

Kuva(c)Kaisu Sandberg
Julkkariruoat teimme itse. Halusin jotain yksinkertaista ja käsinsyötävää, joten tarjoilimme leipäpaloja tzatziki- ja bruschetta-mössöillä, sekä tökimme hedelmäpaloja cocktail-tikkuihin. Äiti oli ihana ja tarjoutui paistamaan ison vadillisen fetalihapullia.
Kaisu puolestaan otti hoidettavakseen jälkiruoat, eli gluteenittoman juustokakun, sekä Kajo- ja Kuura-kakut, joista jälkimmäisen kuva on tämän postauksen alussa. Kakkujen kylkiin oli koristeltu mustasta sokerimassasta Kuuran susisiluetteja ja lakki oli koristeltu värjätyillä ruusuilla. Olin aivan ällikällä lyöty kun näin nämä kakkukaunottaret! Hauskaa oli  myös se, että kun julkkareiden jälkeen selailin Instagramia, kaikki juhlavieraat olivat lähes poikkeuksetta postanneet kuvan kakuista. :D Kaikki kunnia siis Kaisu Sandbergille.


Kuva(c)Kaisu Sandberg
Koska päivän avainsanana oli rentous, en halunnut täyttää neljätuntista juhla-aikaamme liiallisella aikatauluttamisella. Siksi päädyimme pitämään yhdessä kustannuspäällikköni kanssa pienen avajaispuheen ja hieman myöhemmin kirjailija Elina Rouhiainen haastatteli minua Kajosta. Haastattelun lopullisesta kestosta minulla ei ole hajuakaan, sillä vastasin esitettyihin kysymyksiin pidemmän kaavan mukaan. Sikäli mitä vierailta kyselin, haastattelu oli pysynyt kuitenkin kasassa. 
Haastattelussa huomasin myös sen kuinka yllättävän vaikeaa on puhua kirjasarjan jatko-osasta spoilaamatta edellisen osan juonta. Olin jo pari kertaa vähällä lipsauttaa sellaisten Kajossa esiintyvien henkilöiden nimiä, joiden mainitseminen olisi spoilannut heti Kuuran loppuratkaisun. Pitää olla tarkkana tämän kanssa jatkossa. Vaikka itse en ole spoilereista moksistaan - itse asiassa jopa metsästän niitä toisinaan Googlesta - en halua pilata kenenkään lukunautintoa sillä, että menisin möläyttämään jotain olennaista Kajon juonesta. 

Kuva(c)Kaisu Sandberg
Muuta pientä kivaa julkkareissa oli tauluvieraskirja, jonka kuva näkyy tässä alapuolella. Idea oli simppeli: vapaamuotoisia tervehdyksiä sai kirjoittaa valokuvan ympärille. Luin vieraskirjaa kunnolla sunnuntaina ja kyllähän tuo hymyilyttämään pistää. Mukava muisto päivästä.
Muu aika julkkareista meni pitkälti ihmisten kanssa höpötellessä, kirjoja signeeratessa ja valokuvia ottaessa. En viitsi tämän postauksen yhteyteen laittaa kaikkia henkilökuvia, mutta teen myöhemmin Facebookiin kunnollisen kuvakoosteen juhlasta. Käykäähän siis kurkkaamassa se lähipäivinä! Tähän yhteyteen laitan vain minun ja graafikkoni, Karin Niemen, yhteiskuvan. Iso kiitos kirjan ulkoasusta hänelle. <3


On sanomattakin selvää, etten olisi selvinnyt julkkareista ilman apua. Kaveriporukkani raatoi ruokahikipajassa hihat heiluen ja tapahtuman aikana ystävät auttoivat tarjoilemaan kahvia ja kuohuvia sillä välin, kun minä poukkoilin ympäriinsä kuin päätön kana. 
Olen ollut niin kiitollinen kaikesta saamastani avusta, etten tiedä miten päin olla. Juhlat onnistuivat tosi hyvin! Ihanaa, että niin moni pääsi tulemaan paikalle, vaikka julkkaritilat olivat vähän hankalassa paikassa etenkin autoilijoiden vinkkelistä katsottuna. Tapasin vanhoja tuttuja ja muutamia uusia kasvoja, enkä olisi millään halunnut lähteä paikan päältä, kun kello tuli neljä. 

Ensi vuonna uusiksi! Ruskan kohdalla voisi keksiä jälleen jotain uutta. Nämä pippalot ovat kyllä mukavia, vaikka paljon järjestämistä vaativatkin. Kiitos vielä kerran kaikille auttajille ja mukana olleille. :)

Ei kommentteja